Rullaluistelun

Rullaluistelun seuraava askel – kilpaileminen

Rullaluistelu on liikuntamuotona erittäin tehokas jalkojen lihaksille. Rullaluistelua onkin harrastettu jo 1700-luvulta lähtien, jolloin ensimmäiset rullaluistimet kehitettiin. Suomessa nykypäivänä lähes kaikki rullaluistimet ovat inline-luistimia, joissa kaikki renkaat ovat peräkkäin. Nämä kehitettiin 1800-luvun puolivälissä. Liikuntamuotona rullaluistelu on esimerkiksi pyöräilyyn verrattuna kätevä, sillä rullaluistimet eivät vie yhtä paljon tilaa kuin polkupyörä, sekä rullaluistelun ollessa rinnastettuna jalankulkuun, on niillä helppo kulkea kaupunkiolosuhteissa. Toki rullaluistelu vaatii päällystetyn alustan, sillä pienet renkaat ja niiden laakerit vahingoittuvat hiekanmuruista herkästi.

Kun rullaluistelusta on tullut tapa ja siihen on tottunut, vauhti on löytynyt aivan uudella tapaa, eivätkä rullaluistelulenkit ole enää lyhyitä leppoisia surffailuja keskustassa, vaan kovempivauhtisia adrenaliiniryöppyisiä lenkkejä, voi rullaluistelijan mieleen tulla kilpaileminen lajissa. On ensinnäkin kiva tietää oma rullaluistelun taso muihin kilpaileviin rullaluistelijoihin nähden. Yksin rullaluistelu voi olla joskus tylsää. Kilpaileminen sen sijaan tuo muita rullaluistelevia ihmisiä ympärille, rullaluistelija saa haasteita uusista tavoitteista, ja kehittää näin itseään eteenpäin sekä sosiaalisesti että urheilullisesti.

Rullaluistelussa kilpailemisen edellytykset

Voiko sitten kuka tahansa rullaluistelukilpailusta mainoksen nähtyään lähteä suoraan kisaamaan? Ei aivan, sillä suotavan rullaluistelutaidon lisäksi kilpailemiseen vaaditaan vähän muutakin. Ensimmäinen asia, jonka tarvitset kilpaillaksesi, on liittyminen johonkin rullaluisteluseuraan.

Rullaluisteluseuroja on Etelä-Suomessa 8 kappaletta, Keski-Suomessa 2, Pohjois-Suomessa 1, Länsi-Suomessa 22, ja Itä-Suomessa 15 seuraa. Valinnan varaa siis on. Eri seuroista löydät tietoa Suomen rullaluisteluliiton nettisivuilta tai vaikka googlaamalla. Kun olet liittynyt rullaluisteluseuraan, on seuraava kilpailuihin osallistumisen edellytys luistelulisenssin hankkiminen.

Luistelulisenssi on voimassa vuoden, mikäli sen ostaa lisenssikauden alussa. Esimerkiksi tänä kautena lisenssikausi on 1.10.2018-30.9.2019, eli 1.10.2018 jälkeen ostettu lisenssi on voimassa seuraavan vuoden syyskuun loppuun. Lisäksi luistelulisenssi kelpaa sellaisenaan myös pikaluistelun lisenssiksi. Aikuisille ja lapsille on omat lisenssit, ja ikäraja aikuisen lisenssiin on 16 vuotta. Kolmas kilpailemisen pakollinen edellytys on urheiluvakuutus. Jotkin luisteluseurat ovat hankkineet vakuutukset luisteluliiton kautta, jolloin seura tarjoaa vakuutuksen. Näin ei kuitenkaan läheskään aina ole.

Rullaluistelukilpailemisen muodot ja radat

Rullaluistelukilpailuja on monenlaisia. On seurojen järjestämiä kisoja, joihin voivat osallistua usein kaikki halukkaat lisenssin omaavat kilpailijat. Lisäksi on Finnish Inline Cup, joka koostuu useista eri kilpailuista kauden aikana kotimaassa. Jokaisessa kisassa ensimmäisten joukkoon sijoittuvat kilpailijat saavat pisteitä, ja kaikista kauden Finnish Inline Cupiin sisältyvistä kilpailuista tulleet pisteet lasketaan yhteen, voittajan ollessa eniten yhteispisteitä saanut. Näiden lisäksi on erilaisia kotimaisia ja kansainvälisiä arvokisoja, näistä mainittavimpina tietenkin SM-kisat, EM-kisat, ja MM-kisat.

Pikarullaluistelukilpailut voidaan käydä radoilla tai maantiellä. Sääntöjen mukaisia ratamalleja ovat sisärata/pikkurata ja pistarata, sekä maantierata. Ratamatkojen pituudet ovat 200-10 000 m. Maratonmatka on 42 km. Suomessa on 6 virallista sisärullaluistelurataa. Sisärata/pikkurata on 100 metriä pitkä. Rata on vinoneliön muotoinen ja se on merkattu neljällä ratamerkillä kulmista. Pistarata taas on 200 metriä pitkä, säännöllisen ovaalin mallinen kaarteista kallistettu rata. Maantierata voi olla joko suljettu tai avoin, 230-1 000 metrin rata. Radan muoto vaihtelee kiertosuunnan ollessa vastapäivään.

Kilparullaluistimet verrattuna perinteisiin

Rullaluistelukilpailemisessa käytettävissä luistimissa malli on hieman erilainen kuin perinteisissä harrastusrullaluistimissa. Harrastusluistimessa kengän varsi on usein korkeahko tukien nilkkaa hyvin. Kilpaluistimissa kengän koko on pieni, normaalin lenkkarin kokoinen. Kilparullaluistimissa kenkä on useimmiten myös lämpöistuva, jolloin se istuu rullaluistelijan jalkaan mahdollisimman hyvin. Lisäksi kilparullaluistimen renkaat ovat erilaiset. Ne ovat huomattavasti suuremman kokoiset kuin normaaleiden harrasteluistinten. Harrasteluistimien renkaat ovat usein halkaisijaltaan 82-86 mm (nykyään joskus myös jopa yli 90 mm). Kilparullaluistimissa renkaat ovat maratonmatkoilla jopa 125 mm halkaisijaltaan.

Suurempi rengaskoko myös lisää rullaluistimen kiskon pituutta, jolloin renkaat tulevat enemmän ulos suhteessa kenkään pituussuunnassa. Tämä lisää nopeutta, mutta tekee rullaluistimesta teknisesti haastavamman ja raskaamman käyttää. Lisäksi kilparullaluistinten renkaat ovat usein kovemmat kuin harrasteluistinten. Harrasteluistimissa renkaat ovat pehmeämmät, jotta luistin ei tärise niin paljon, ja rullaluistelu on näin mukavampaa. Kilparullaluistelussa kovempi rengas tuo lisää nopeutta vähentämällä kosketuspintaa maahan, ja siten kitkan tuomaa vastusta. Kilparullaluistelussa kypärän käyttö on pakollista, toisin kuin harrasteluistelussa.

Kilparullaluistelun tekniikka

Kilparullaluisteluissa käytettävä tehokas luistelutekniikka eroaa hieman yleisestä harrasteluistelun tekniikasta. Kilpaluistelussa potku on mekaanisesti syvempi ja nopeampi – suuremmassa kulmassa, lähempänä pidon menettämistä. Kilpaluistelussa käytetään yleensä tuplapotku, eli double push -tekniikkaa. Tässä tekniikassa luistimella saadaan tehtyä kaksi työntöä yhdellä potkulla. Ensin tehdään veto sisäkantilla “sisäänpäin”, ja sen jälkeen normaali potku ulospäin. Tämän tekniikan aloittaminen on usein raskasta ja haastavaa, mutta sen oppiessa se antaa lisävoimaa potkuihin, sekä säästää energiaa. Lisäksi rullaluistelijan asento on harrasteluistelijaa syvempi.

Yhteenveto

Kilparullaluistelu on harrasteluistelusta eroavaa monellakin eri tapaa. Ennen kilpailuun osallistumista tulisi harrastetasolla opetella hyväksi rullaluistelijaksi luistelutekniikalta, hankkia seuran jäsenyyttä, lisenssiä ja vakuutusta. Lisäksi hankkia kilpailemiseen sopivat rullaluistimet, ja vielä opetella tekniikkaa niillä uudelleen. Kuitenkin, kilpaileminen rullaluistelussa tuo kokeneille rullaluistelijoille monella tapaa uutta tähän mielekkääseen ja terveelliseen harrastukseen. Kilpailemisen kautta pääsee uusiin sosiaalisiin tilanteisiin, saa itselleen uusia urheilullisia tavoitteita, ja mahdollisesti saa jopa mainetta ja kunniaa. Ei siis ole lainkaan huono idea lähteä kilpailemaan rullaluistelun sujuessa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Back To Top