Rullaluistelun

Rullaluistindisko ennen ja nyt

Rullaluistindiskot ovat monelle meistä nykyään tuttuja lähinnä elokuvien maailmasta. Ehkä jotkut vielä kaipaavat tätä hauskaa ja erikoista tapaa viettää aikaa ja tavata uusia ihmisiä? Rulladiskoissa ei vältytty myöskään vaaratilanteilta ihmisten suihkiessa hurjaa vauhtia toistensa ohi jammaillessaan samalla musiikin tahtiin. Kaikki tämä alkoi, kun rullaluistinten keksijä, belgialainen John Joseph Merlin, osallistui naamiaisiin ja rullasi sisään luistimillaan törmäten samalla valtavaan peiliin. Särkyneistä sirpaleista huolimatta ihmiset kuitenkin kiinnostuivat rullaluistimista ja niille keksittiin mitä erikoisimpia käyttötapoja.

Tanssiminen ja kuntoilu eivät suinkaan ole ainoita asioita, jota ihmiset ovat vuosien varrella rullaluistintensa päällä tehneet. Esimerkiksi jo vuonna 1912 Hattie Baldwin ja herra W. McGrath menivät naimisiin Milwaukeessa rullaluistellen alttarille yllättäen kaikki häävieraansa erikoisella sisääntulolla. 1950-luvulla puolestaan amerikkalaiset tarjoilijat rullaluistelivat ympäri aikansa moderneimpia drive-in ravintoloita. Ei siis liene kellekään suurikaan yllätys, että vuosien saatossa rullaluistelemiseen keksittiin yhdistää aikansa jättisuosioon noussut diskomusiikki ja juhlat olivat joka kerta takuuhauskat.

Rullaluistindiskon eri vaiheita

Varsinainen rullaluistindisko viittaa siis ilmiöön, jossa ihmiset rullaluistelevat diskon lattialla tai erikseen rajatutulla rullaluistelualueella. Taustalla soitetaan tyypillisesti diskomusiikkia. Oman tunnelmansa tuovat myös kirkkaat ja taitavasti rakennetut valot, jotka saavat minkä tahansa rullaluisteluareenan näyttämään oikealta yökerholta. Rullaluistindiskot saivat alkunsa 1970-luvulla, kun diskokuume oli kaikista korkeimmillaan. Samalla monet kustantajat innostuivat perustamaan aiheeseen perustuvia lehtiä. Kaiken ikäiset lapsista vanhuksiin saakka tulivat rullaluistindiskoon tapaamaan ystäviään ja samalla hankkimaan uusia tuttavuuksia hauskalla tavalla.

1980-luvulla suosio kasvoi entisestään ja tämän sanotaankin olleen rullaluistindiskon kulta-aikaa. Diskoja perustettiin entistä enemmän ja innostus levisi ympäri maailmaa. 1990-luku osoittautui sen sijaan rullaluistindiskon taantuma-ajaksi ja yhtä-äkkiä useita diskoja suljettiin ja trendi meni ohi yhtä nopeasti kuin se oli aikanaan tullutkin. 2000-luvun alussa rullaluistindiskot kokivat pienen nousukauden, ja jotkut rullaluistindiskot ovat selvinneet tähän päivään saakka. Trendi ehti levitä yllättävän vahvasti Yhdysvaltojen lisäksi myös Euroopan puolelle ja erityisesti Isoon-Britanniaan.

Rullaluistindisko elokuvissa

Monet elokuvat vielä nykyäänkin näyttävät kohtauksia, joissa ihmiset käyvät rullaluistindiskossa. Diskot elävätkin etenkin elokuvien ja sarjojen maailmassa. Rullaluistindiskoihin yhdistetään myös elävästi aikansa kuumimmat musiikilliset hitit diskomusiikin alalta. Rullaluistindiskoista on jopa tehty omia elokuvia. Rullaluistindiskot kuvastavat niin hyvin aikansa reipasta ja värikästä maailmaa, että niitä käytetään monesti yritettäessä selittää ajan henkeä. Omalla tavallaan rullaluistindiskot ovat siis säilyneet nykypäivään saakka, sillä uudet sukupolvetkin pääsevät kokemaan rullaluistindiskojen hohteen edes välillisesti television avulla.

Esimerkiksi vuonna 1979 Cher julkaisi kappaleen, jonka nimi oli “Hell on Wheels”. Erikoista musiikkivideolla olivat kuitenkin rullaluistimiin sonnustautuneet videon hahmot, jotka edustivat aikansa kaikista kuuminta trendiä. Elokuva “Skatetown USA” oli Patrick Swayzen yksi ensimmäisistä suurista rooleista ja saavutti valtavan yleisömenestyksen heti ensi-illasta lähtien. Myös tunnetussa “Charlien Enkelit” -sarjassa nähtiin kohtauksia rullaluistindiskosta. Moni on kuullut esimerkiksi “Xanadu” ja “Roller Boogie” -elokuvista, joissa rullaluistindiskot pääsivät samalla oikeuksiinsa elokuvien erilaisissa kohtauksissa.

Nykypäivän rullaluistindiskoja

Vaikka rullaluistindiskojen kultainen aikakausi onkin monen suureksi harmiksi jo ohi, on edelleen mahdollista löytää muutamia toimivia rullaluistindiskoja. Jotkin rullaluistindiskot ovat edelleen toiminnassa ja silloin tällöin yllättävän suosittujakin. Monet käyvät rullaluisteludiskoissa esimerkiksi teemajuhlien tiimoilta ja toisinaan sisäurheiluhalleissa järjestetään omia versioita kuuluisista rullaluistindiskoista. Yhdysvalloissa rullaluistindiskoja voi löytää edelleen erityisen paljon. Nykypäivänä diskossa soitetaan joko perinteiseen tapaan diskomusiikkia, tai vastaavasti nuoremman yleisön mieleen olevaa nykymusiikkia. Tärkeintä on, että yleisö pääsee tanssimaan.

Rullaluistindiskoilla voi jopa olla joskus vielä valoisa tulevaisuus. Ei ole suinkaan ennenkuulumatonta, että joku vanha trendi tai ajanviettotapa nousee uudelleen pinnalle ja hurmaa uudet sukupolvet. Monet 1970-luvun huuman eläneet kävisivät varmaan myös mielellään verestämässä nuoruuden muistojaan rullaluistindiskojen parissa. Nykypäivän tiukentuneet turvallisuusvaatimukset voivat kuitenkin aiheuttaa pieniä haasteta rullaluistindiskojen valvojille ja järjestäjille ja monen laittautuneen juhlijan tuskin tekee mieli asettaa päähänsä kypärää. Jää siis vain nähtäväksi, nouseeko diskojen huuma jälleen kansan suosioon.

Rullaluistindiskon hyvät ja huonot puolet

Parasta rullaluistindiskossa on sen hauskuus. Ystävien kanssa on mukava kokeilla tätä vauhdikasta tapaa viettää aikaa yhdessä. Lisäksi rullaluisteleminen on hyväksi terveydelle ja diskossa käydessään saa huomaamattaan todella hyvää liikuntaa. Huono puoli on se, etteivät monetkaan rullaluistelijat takuulla halua käyttää kypärää ja etenkin silloin, kun kypärän käyttäminen ei tullut kuuloonkaan, saattoi diskoissa sattua vakaviakin onnettomuuksia luistelijoiden kaatuilleissa tai kompastuessa ahtaassa diskossa muiden osallistujien ympäröimänä. Varsinkin kokemattomalle rullaluistelijalle tämä voi olla vaarallista.

Yhteenveto

Rullaluistindisko on siis jo osin jäänyt unholaan ihmisten mielissä. Nykyään tuttuja ei lähdetä tapaamaan diskon lattialle. Nuoriso käy tavallisissa yökerhoissa ja rullaluistindisko on lähinnä satunnainen kuriositeetti, jota saatetaan käydä joskus kokeilemassa. Rullaluistindiskoja ei myöskään enää löydy samalla tavalla jokaisesta kaupungista, kuin aikoinaan on löytynyt etenkin Amerikan puolelta. Vaikka rullaluistindisko onkin hyvää liikuntaa ja hauskaa seurattavaa, on todettu, että sen kulta-aika on toistaiseksi ohi. Kenties tulevaisuus innostaa kansan jälleen mukaan rullaluistindiskojen rytmeihin.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Back To Top